-On puhuttu liiallisesta viinan käytöstä pienessä Suomessa.Se kuuleman mukaan aiheuttaa köyhyyttä,kurjuutta ja järjestyshäiriöitä sekä pahoinpitelyjä ja murhia.
1800-luvun alussa oli ollut tapana juottaa pappiloissa saatavien maksajia juovuksiin ja rauhoittaa rintalapsia viinalla
Ranskalainen filosofi Montesquieu 1689-1755 -laski suomalaiset maailman suurimpien juomareiden joukkoon. Ruotsalainen historioitsija Olaus Magnus 1490-1557- mainitsee ylellisen juomisen ollen tämän maan tapana ja käytäntönä.
Vuonna 1756 julistettu Hattujen kieltolaki, oli yksi ensimmäisiä laajempia yrityksiä vähentää alkoholin käyttämistä. Säätyjen suostumuksella hallitus julisti viinanpolttokiellon ja asetti korkeat tullit ulkomaalaiselle alkoholille.
Kieltolaki kuului Suomessa raittiusliikkeen tavoitteisiin jo 1800-luvun lopulla. Jo vuonna 1866 annettu laki asetti alkoholijuomien valmistukselle ja myynnille rajoituksia. Vuoden 1885 valtiopäivillä tohtor iAkseli Granfelt esitti anomusehdotuksen seuraaville valtiopäiville laadittavaksi esitykseksi; kaikenlaisia päihdyttäviä juomia koskevan kieltolain toteuttamiseksi kuntakohtaisena.
1882 Väkevät juomat tulisi lain pakolla kieltää. Mutta tätä tietä ei juoppoutta saada loppumaan. Sen sijaan väkijuomien valmistus ja kauppa oli julistettava rikokseksi ja rangaistava kuten muutkin rikokset. Näin saataisiin tuhannet perheet pelastetuksi köyhyydestä ja kurjuudesta.
Tuli kieltolaki.Lakia kutsuttiin alusta lähtien yleisesti nimellä kieltolaki, mutta sen virallinen nimike oli aluksi asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta. Tästä nimikkeestään huolimatta se oli nykyisen terminologian mukaan laki, koska se oli eduskunnan säätämä, mutta ennen vuoden 1919 hallitusmuotoa ei ero käsitteiden laki jaasetus välillä ollut yhtä selvä kuin nykyisin. Vuonna 1922 lakiin tehtiin erinäisiä muutoksia, jolloin muun muassa rangaistuksia sen rikkomisesta kovennettiin. Samalla se sai myös virallisesti nimen kieltolaki.
Kun laillisia alkoholijuomia ei ollut saatavilla, kansalaiset ostivat alkoholinsa laittomilta markkinoilta, useimmiten väkevinä alkoholijuomina. Kieltolaki saikin Suomessa aikaan ennennäkemättömän viinan salakuljetuksen aikakauden, jota osuvasti on kutsuttu myös pirtuajaksi.Aikaisempi ennennäkemättömän salakuljetuksen ja salapolton aikakausi oli 1850-luvulla, jolloin rikottiin v. 1811 säädettyä viinantuontikieltoa, salakuljettamalla maahan eräinä ajanjaksoina vuosittain miljoonia litroja virolaista spriitä.
