Alkoholi Vero

Suomalainen alkoholipolitiikka on ollut lähinnä ennakoivaa riskinhallintaa. Kansaa on pidetty enemmän tai vähemmän juoppona josta johtuen on koetettu hillitä kansaa alkoholi verotuksella joka nostaa hintoja siihen tyyliin että joka jannulla ei olis varaa juopotella. Ollaan sentään päästy henkilökohtaisesta viinakortista eroon, Edistys ei ole kuitenkaan edennyt niin pitkälle, että Siwasta saisi Roppia.Jutta Urpilainen uskoo että korkea alkoholivero lisää merkittävästi juomien tuomista ulkomailta.Itse henkilökohtaisesti olen ehdottomasti samaa mieltä.Voisin esittää Uripiaiselle kysymyksen mistä johtuu jatkuva alkoholi ralli suomen ja esim viron välillä tai saksan?Lieneekö kysymys on kohtuuttomasta alkoholin hinnasta täällä eli toisinsanoen tulee halvemmaksi maksaa matka saksaan ja tuoda tuliaisena suuri määrä viinaksia kuukaudeksi omiintarpeisiin mitä maksaa samasta määrästä alkon kassaan puolet enemmän.

Ann Selin on toisaalta huolissaan alkoholiveron korotuksen vaikutuksista. Hän pelkää päätöksen lisäävän alkoholin verotonta maahantuontia ja laitonta alkoholin myyntiä.Älä sinä Anna pelkää ja muutkin kaikki verososialistit olkaa huoletta sillä näin tulee oleman eikä siinä ole mitään pelättävää.Nykyisellä matkustajatuonti tasolla Suomen valtio menettää verotuloja noin  300 miljoonaa euroa vuodessa, kun alkoholijuomat ostetaan ulkomailta.Tässä tehdään veropolitiikkaa rajavaltioden eduksi kuten Viro ja Saksa. Veronkorotuksilla on väistämättä vaikutuksia matkustajatuonnin kasvuun ja harmaisiin markkinoihin.Miksi on kehitetty kotipoltto,kotiviini,kotikalja,kilju ja sahti?.

Ennakkoluulottomasti olen ajatellut hakeutua politiikkaan mukaan ja nimeni komeilisi vaalitauiluissa linja-autopysäkeillä.Vaali sloukani olisi lyhyt ja ytimekäs "alkoholivero ei".Enhän tietenkään pelkästään sen takia haluisi kansanedustajaksi että saisin viinan hinnan esim saksan tasolle.Minua kiinnostaa myöskin kaikki muut luontais edut kyseisessä virassa. Alkon hallintoneuvostossa istuvat kansanedustajat saavat 36 pulloa mietoja alkoholijuomia vuosittain,Alko lähettää hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille 12 pullon laatikon kotiin kolme kertaa vuodessa: pääsiäisenä, juhannuksena ja jouluna.Jos olisin istunut esim kaksi vuotta hallintoneuvostossa, olisin saanut jo 72 pulloa viinaa imaiseksi kotiin kannettuna.Voisin kerrankin kirkain silmin kertoa että niiden vastaanottaminen kuuluu työhöni ja täysin laillisesti valtion toimittamana ja verottomana.Työpaikka pikkujoulut ovat kuin Kristoffer Kolumbus-pikkujoulut..Et tiedä mihin olit menossa, etkä perille päästyäsi tiedä missä mahdat olla, mutta koko reissu menee valtion piikkiin taxi kyydistä lähtien.

pontikan ja viinan historiaa

Kotipolttoisen viinan valmistustaito levisi Suomessa 1500-luvulta lähtien.Pontikan kotipolttoinen valmistaminen on ollut Suomessa laitonta vuodesta 1866 lähtien. Vuodesta 1995 Suomessa Alkossa myyty ”pontikka” ei sanan varsinaisessa mielessä ole pontikkaa, koska se ei ole kotipolttoista.Valtion viina politiikka on päässyt päämääräänsä.Monopoli asemaan viinan myynnissä ja rupesi itse valmistamaan pontikkaa joka ei ole aidosti puhdasta luonnon tuotetta kuten kotipoltoinen pontikka on parhaimillaan.

-On puhuttu liiallisesta viinan käytöstä pienessä Suomessa.Se kuuleman mukaan aiheuttaa köyhyyttä,kurjuutta ja järjestyshäiriöitä sekä pahoinpitelyjä ja murhia.

1800-luvun alussa oli ollut tapana juottaa pappiloissa saatavien maksajia juovuksiin ja rauhoittaa rintalapsia viinalla

Ranskalainen filosofi Montesquieu 1689-1755 -laski suomalaiset maailman suurimpien juomareiden joukkoon. Ruotsalainen historioitsija Olaus Magnus 1490-1557- mainitsee ylellisen juomisen ollen tämän maan tapana ja käytäntönä.

Vuonna 1756 julistettu Hattujen kieltolaki, oli yksi ensimmäisiä laajempia yrityksiä vähentää alkoholin käyttämistä. Säätyjen suostumuksella hallitus julisti viinanpolttokiellon ja asetti korkeat tullit ulkomaalaiselle alkoholille.

Kieltolaki kuului Suomessa raittiusliikkeen tavoitteisiin jo 1800-luvun lopulla. Jo vuonna 1866 annettu laki asetti alkoholijuomien valmistukselle ja myynnille rajoituksia. Vuoden 1885 valtiopäivillä tohtor iAkseli Granfelt esitti anomusehdotuksen seuraaville valtiopäiville laadittavaksi esitykseksi; kaikenlaisia päihdyttäviä juomia koskevan kieltolain toteuttamiseksi kuntakohtaisena.

1882 Väkevät juomat tulisi lain pakolla kieltää. Mutta tätä tietä ei juoppoutta saada loppumaan. Sen sijaan väkijuomien valmistus ja kauppa oli julistettava rikokseksi ja rangaistava kuten muutkin rikokset. Näin saataisiin tuhannet perheet pelastetuksi köyhyydestä ja kurjuudesta.

Tuli kieltolaki.Lakia kutsuttiin alusta lähtien yleisesti nimellä kieltolaki, mutta sen virallinen nimike oli aluksi asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta. Tästä nimikkeestään huolimatta se oli nykyisen terminologian mukaan laki, koska se oli eduskunnan säätämä, mutta ennen vuoden 1919 hallitusmuotoa ei ero käsitteiden laki jaasetus välillä ollut yhtä selvä kuin nykyisin. Vuonna 1922 lakiin tehtiin erinäisiä muutoksia, jolloin muun muassa rangaistuksia sen rikkomisesta kovennettiin. Samalla se sai myös virallisesti nimen kieltolaki.

Kun laillisia alkoholijuomia ei ollut saatavilla, kansalaiset ostivat alkoholinsa laittomilta markkinoilta, useimmiten väkevinä alkoholijuomina. Kieltolaki saikin Suomessa aikaan ennennäkemättömän viinan salakuljetuksen aikakauden, jota osuvasti on kutsuttu myös pirtuajaksi.Aikaisempi ennennäkemättömän salakuljetuksen ja salapolton aikakausi oli 1850-luvulla, jolloin rikottiin v. 1811 säädettyä viinantuontikieltoa, salakuljettamalla maahan eräinä ajanjaksoina vuosittain miljoonia litroja virolaista spriitä.